torstai 7. toukokuuta 2009

Ihanainen FLOW

Kevät on tullut korusuunnittelija työpöydällekin!
Katukuvaan ilmestyneet mekot ja jäätelökioskit, puihin ilmestyneet lehdet ja vappupiknik aiheuttivat tarpeen pakata suuret, kiiltävät, tummat ja metalliset helmet säilöön ensitalvea varten.
Aivan lähipiirissä ei ole kesähäitä tiedossa, mutta kaverin kaverin hääkutsu kirvoitti minut hempeilytuulelle ja eilen syntyi kaksi rannekorua morsiamelle.





Ensin syntyi aidoista makeanveden helmistä tällainen hempeä ja lempeä rannekoru aivan uudella tekniikalla, joka luvallasanoen on erittäin työläs. Toisaalta vaiva oli mielestäni näkemisen arvoinen!
Wikipedia kertoo lyhyesti Flow-kokemuksesta seuraavaa:
"Flow on psykologi Mihály Csíkszentmihályin luoma käsite, joka kuvaa yksilön syventymistä tehtävään. Flow-tilassa syventyminen on niin täydellistä, että tietoisuus tehtävän ulkopuolisista asioista katoaa ja tehtävän suoritus etenee omalla painollaan kuin "virta". Sen vastakohtaa Csíkszentmihályi kutsuu psyykkiseksi entropiaksi (ks. jäljempänä).
Flow-kokemuksessa ihminen paneutuu koko kapasiteetillaan keskittyneesti tavoitteelliseen toimintaan sulkien kaiken muun tietoisuudestaan. Flow lisää psyyken sisäistä vahvuutta ja kompleksisuutta ihmisen saadessa todellisuuskuvansa järjestykseen ja hallintaan. Optimaalinen flow-kokemus syntyy, kun ihmisen taidot vastaavat käsillä olevaa haastetta ja hän on kiinnostuneesti paneutunut ko. aktiviteettiin. Csikszentmihalyi on tutkimuksissaan todennut ihmisten olevan onnellisimmillaan juuri tällaisina hetkinä elämässään."
Tämä on mielestäni mielenkiintoinen aihe erityisesti siksi, että se antaa jotakuinkin järkevän selityksen tällaiselle, harjoittamalleni toiminnalle. Se seikka, että saatan istua toimistossani 7 tuntia putkeen tehden koruja ja huomata, että olen kolme viimeistä tuntia istunut aika huonossa asennossa potien kovaa pissahätää, saattaisi ilman tähän teoriaan tutustumista vaikuttaa hulluudelta tai vähintääkin omituiselta käyttäytymiseltä.
On siis lohduttavaa todeta että ajantajun katoamiselle, intohimolleni värejä, muotoja, pintoja ja niiden yhdistelmiä kohtaan on nimi. Ja toisaalta tämä teoria selittää myös sen miksi Kiljusten herrasväki joutui velkasaneeraukseen ainaisen askarteluharrastuksensa takia.





Toinen koruista on hieman modernilinjaisempi ja selkeämpi. Hämmästyttävää kuinka samalla tekniikalla, helmiä vaihtaen syntyy aivan erilainen koru.
Kolmas koru jäi eilen kesken ja se olisi tarkoitus saada pian valmiiksi. Täytynee syödä hyvin ja käydä pissalla, ennenkuin ryhtyy toimeen :)

Ei kommentteja: