tiistai 26. toukokuuta 2009

Biisi soi päässä....


-Ohikiitävää-


Tuuli hiuksillaan
hiekkaa varpaissaan
silmin hehkuvin
tyttö naapurin,
öihin valkeisiin
kanssas kauniit niin
kesät kuljettiin


Enkä milloinkaan
tullut kertomaan
salaa iltaisin,
meistä haaveilin
Siitä kuinka jäät,
mun syliin kiihkeään
kun aamu hämärtää


Joskus vieläkin,
talviaamuisin
mietin missä meet
onko vastanneet
vuodet unelmiis
Minkälainen tie,
sulle annettiin


Niin kaikki ohikiitävää
Ikävä ja riemu
joka hetken värähtää
Mitä toivot että jää,
kun pihan poikki kuljet
ja jäljet häviää


Kuuman heinäkuun,
yössä hehkuen
sanoit pakahtuu,
mun sydän janoinen
pelätä ei saa,
jos tahtoo milloinkaan
onnen saavuttaa


Tyttö naapurin,
silmin palavin,
suuren maailmaan,
Käytkö vieläkin?
Kaikki aikanaan,
kun turha riisutaan
Saitko rakastaa?


Ohikiitävää
Ikävä ja riemu
joka hetken värähtää
Mitä toivot että jää,
kun pihan poikki kuljet
ja jäljet häviää.

Niin ohikiitävää
ikävä ja riemu joka hetken värähtää
Mitä toivot että jää
kun pihan poikki kuljet,
ja jäljet häviää.


Ohikiitävää
Ikävä ja riemu
joka hetken värähtää
Mitä toivot että jää,
kun pihan poikki kuljet
ja jäljet häviää

Ohikiitävää
Mitä toivot että jää




Tässä rallatuksessa saattaa kyllä olla oikea ajatuksen jyvänenkin...

On totta, että niin onni kuin surukin värähtää hetken ajassa. Pitäisi kaikkein kurjimmalla hetkellä nousta sängyssä makaavan kehon ulkopuolelle ja tarkastella asiaa laajemmalla perspektiivillä. Tässä kosmisessa huminassa ainakin pienet ja keskisuuretkin surut ovat vain värähdyksiä hetkessä.

Ja toisaalta tulisi olla ihanina ja ikimuistoisina hetkinä nöyrä ja muistaa että kaikki hauskuus loppuu aikanaan ja pian on lautasella taas makaronilaatikkoa, arkea. Pitäisi tarttua hetkeen. (ja ehkä oppia tykkäämään makaronilaatikosta)

Tässähän se elämä on, hetkessä. Pitäisi lähteä päivään "silmin palavin", sillä se päivä ja ne hetket, ikävä kyllä, eivät koskaan enää palaa. Lakata suorittamasta elämää ja olemista. Parhaita muistoja syntyy kun heittäytyy hetkeen ja lakkaa murehtimasta, aikatauluttamasta ja suorittamasta. Ja ennenkaikkea, ei saa pelätä jos tahtoo milloinkaan, onnen saavuttaa.

Ei kommentteja: