torstai 16. kesäkuuta 2011

Huopakassit


Ompelin tänään tällaiset simppelit kassit huovasta.
Huopa on erityispaksua, joten se on kasseihin sopiva matsku.
Harmaan kassit sivut ja pohja on valkoista tekonahkaa.
Tirpan aplikoin ennen palojen liittämistä.


Oranssi kassi on myöskin huopaa mutta sivut ja pohja on vakosamettia.
Tarkalleenottaen verhoilukangasta jonka olen ostanut verhoomon palakankaista.
Nappi on keraaminen, uniikki ja hand made.


Vahinko

Ostin leikkokukkia.
Iskä oli touhukas ja lainasi raivaussahan mummulasta.
Huolellisesti iskä nuoli raivaussahalla pihasta jokaikisen rikkaruohon ja pionin.
Kyllä. Kaikki pionit on katkaistu juuresta raivaussahalla.
Siksi leikkokukkia...
-Huokaus.-

Eipä silti, vahinkotilastot on meillä nyt 1-1, sillä peruutin meidän ihka uuden farmariauton tallista niin että peräkontin luukku oli jäänyt auki.

Auto tuli korjaamolta ja pionit kukkii taas ensikesänä....

keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Kuuminta hottia ja lämpimiä villapaitoja


On ihanaa, että käsityöt ja niiden tekeminen on tullut muotiin. Vielä muutama vuosi sitten oli vähän noloa kulkea kotitekoisissa vaatteissa. Neulominen oli vain mummojen puuhaa. Vain merkkivaatteilla voi tehdä vaikutuksen.
Nyt omatekemät ja omatuunaamat vaatteet ovat kuuminta hottia. Kyseessä on pakko olla jonkinsortin vallankumous eikä vaan paikallinen ilmiö, sillä kaikenkarvaiset harrastajat kirmaavat sankoin joukoin käsityötarvikeliikkeestä toiseen, kirppiksen pihasta ei löydä enää vapaata parkkiruutua ja markettien lankakorit ovat aina tyhjät.



Käsityöt ovat muutakin kuin käsitöitä. Uskon sen olevan identiteettityötä siinä missä shoppailukin. Ekot ompelevat kestovaippoja villasta ja bambusta, retrot tekevät kasseja mummolan verhoista, sisustuskärpäset vaihatavat kausiverhoista toiseen, nipertäjät pistelevät ristipistojaan valonheittimen ja suurennuslasin kanssa... jne.
Terkkuja vaan kaikille kavereilleni jotka itsensä tästä tunnistivat :)

En tunnusta kuuluvani mihinkään erityiseen ryhmään, mutta huomaan että mulle on todella tärkeää saada neulontahetkeni ennen nukkumaanmenoa, kun vauva on laitettu nukkumaan, astiat koneeseen ja pyykit kuivumaan. Se on kuin meditaatio, hyvänyön rukous.

En tee vaatteita itselleni tai vauvalle, koska tarvitsemme vaatteita, en todella. Teen vaan tekemisen riemusta.






Ja koska Leon on aina vähintäänkin hengessä mukana, uskon hänen oppivan virkkaamaan ennenkuin kävelemään...
Toisaalta minusta on varmasti ihanaa lukea myöhemmin kuinka hän, ollessaan Versacella suunnittelijana kertoo Voguen haastattelussa olevansa käsityöyrittäjäperheestä. Siitä kuinka hänen äitinsä oli käsityölainen ja kuinka Leon [Lion] muistelee saaneensa jo ihan pienenä leikkiä äidin kangaspaloilla ja lankarullilla.
;)

tiistai 7. kesäkuuta 2011

Askartelusavi





Ostin eilen kilon askartelusavea ja tein siitä tällaisen eläinhahmon.
Mummillani (joka muuten kutsui minua tuttavallisesti Kapakalaksi)
oli tapana sanoa töistäni, että "Kaikkea se Piru hullulla teettää..."


maanantai 6. kesäkuuta 2011

Leonin lelukuutiot




Tein pari lelukuutiota lisää...

Tarkoituksenani alemmassa lelu-postauksessa oli provokatiivisessa hengessä tökkiä aiheesta keskustelua liikkeelle. Hienoa että niin kävi.
Kiitos kommenteistanne ja odotan innolla muidenkin kommentteja, krääsäahdistuksesta virkattuihin nunnuihin.
:)

Banskujen deletointi


Mulla on niin monta banaania, etten saa niitä syötyä ennekuin ne menee pahaksi. Olemme ehkä huomenna lähdössä veneilemään. Ajattelin, että voisin ottaa banaanit mukaan matkaevääksi ja duunata niistä jonkinlaista jälkkäriä nodella. Löysin pari ohjetta netistä.

Suklaabanaani on banaanista ja suklaasta valmistettava jälkiruoka, joka on yleinen retkieväs. Suklaabanaani valmistetaan usein nuotiolla tai uunissa. Banaaniin tehdään kylkeen viilto, ja sisään upotetaan suklaapaloja. Perus Fazerin sininen tai tumma taloussuklaa on luultavimmin käytetyin suklaa tähän. Tämän jälkeen banaani kääritään folioon ja laitetaan esim. nuotion viereen (ei liekkeihin), ja annetaan suklaan sulaa ja banaanin kypsyä. Ruoka on valmis, kun banaani on löysä ja suklaa on täysin sulaa. Syö lusikalla kaivertamalla.

Suklaabanaani soveltuu hyvin iltanuotiolla nautittavaksi, ja on samalla melko halpa jälkiruoka.

TAI

Banaani-suklaa tortilla
4 annosta

4 kpl Soft Tortilla

Täyte
200 g Philadelphiajuustoa
3 rkl fariinisokeria
3 kpl banaania, siivuina
1 tl Kaneli jauhettu
100 g tummaa suklaata, hienonnettuna

Gratinointiin
30 g voita
1 rkl fariinisokeria

VALMISTUS
Sekoita täytteen ainekset. Levitä täyte tortilloille ja kääri rullalle. Laita tortillat uunivuokaan. Laita tortilloille voinokareita ja ripottele päälle fariinisokeria. Gratinoi uunissa 200 asteessa 5-10 minuuttia. Tarjoa vaniljajäätelön kera.
Vinkki! Banaanin sijasta voit hyvin käyttää appelsiinia.

Tätä vois yrittää kokeilla niin että käärii tortillat folioon ja sitten kypsentää notskilla ritilän päällä.

Tai sitten leipoo kotona valmiiksi suklaa-banaani kääretortun ja
hörppää teetä kaveriksi laiturin nokassa.

Home made lihapullat


Nipersin tänään lounaalle lihapullia, koska olit hamstrannut kaupasta 700g jauhelihaa, jonka viimeinen käyttöpäivä lähestyi uhkaavaa vauhtia.

Lihapullaresepti:
700g jauhelihaa
2prk kermaviiliä
kaksi munaa
2dl korppujauhoja
ja salainen ainesosa:
1pss Sysmän luomu sipulikeittoa

250 astetta ja 15 min

Mielestäni kotitekoisia lihapullia pitää olla ämpäillinen, sillä niitä pitää voida ahmia kymmenittäin. Aterian jälkeen voi sitten mennä hetkeksi takapihalle kukkapeitolle ja ottaa Leon kainaloon.

Tänään ei huvittanut keittää perunoita. Se vaikutti jotenkin talviselta ja kaipasin jotain raikkaampaa ratkaisua.
Lihapullien kaveriksi höyrytin vihanneksia:
Broccolia, porkkanaa, zucchinia ja paprikaa.
Aterialta ylijäävät vihannekset laitan tehosekoittajalla muuskaksi ja lisään kermaa.
Huomenna luonaaksi meillä on siis kasvisosekeittoa ja sämpylöitä jos jaksan leipoa.

Tämän päivän lounaan juomaksi tein kesäjuomaa:

1/3 Oma(mummon)tekemää raparperimehua
1/3 karpalomehua
1/3 kuplavettä
Anista omasta kasvihuoneesta.

lauantai 4. kesäkuuta 2011

Statistiikka

Arvelin tuossa yhtenä päivänä,
että olen kirjoittanut blogia jo jonkin aikaa.
Mietin myös, että lukeekohan sitä edes kukaan.
Kiinnostuin asiasta niin paljon että etsin bloggerin hallinnasta kohdan "tilastot" joka kertoo seuraavaa:

Sivun katselut viime kuussa 4 971
Sivun katselut maalisukuussa n. 6000
Sivun katselujen koko historia 42 995
Blogitekstejä 438kpl

Maita joista blogiani luetaan:
Suomi
1 592
Ruotsi
10
Yhdysvallat
7
Saksa
5
Britannia
5
Belgia
4
Tanska
3
Kiina
2
Ranska
2
Alankomaat2

Tuijotin lukuja.
Täh? Maaliskuussa 6000 lukijaa.
Ei vitsi! Hahaa!!!!!
Taitaa tätä arjen sorvailua joku lukeakin.
Eipä sitten muuta kuin jatketaan näillä ja tersuja sinne Kiinaan!


KIP


Kansainvälistä KIP -eli Knit in public - eli neulotaan julkisesti -päivää vietetään jälleen lauantaina 11.6.2011

Silloinpa siis: puikot kainaloon ja puistoon!

Ai ei muka yhtään ideoita. No hei, ainahan voit neuloa polkupyörätelineen koristeen, vesipostin- tai lyhtypylvään lämmittimen tai puun...




Kuvat: http://rebelyarns.wordpress.com/category/yarn-bombing/

Tadaa. Kasvihuoneeni!

(Anis.)

Jee! Mulla on kasvihuone.
Iskä sotajoukkoineen sai parissa päivässä kaivettua kasvihuoneen pohjan, kasattua kasvihuoneen, laitettua sen paikalleen, sekä tehtyä polun keskelle kasvihuonetilaa. Kiitos Iskälle. Mikä parasta, syksyllä sadonkurjuun aikaan pikku-Leon on juuri sen ikäinen, että pääsee maistelemaan äidin ja isin kasvattamia, oman maan luomutuotteita. Lähiruokaa Pikku-Pikulle.




(Maissi.)


(Avomaan kurkku.)


(Chili: Lemon drop.)
Pakko tunnustaa, että tämä hermeettisen kokoinen puska, joka näemmä myös tuottaa satoa on veljeni kasvattama.


Mauri-koira, joka tunnetaan myös nimellä "virallinen tarkastaja Aulis Gerlander" kävi tarkastamassa kasvihuoneen.


Kasvihuoneessamme kasvaa rucolaa, salaattia, ananaskirsikkaa, tomaattia, minttua, idän unikoita, laventelia ja chiliä. Pihalaatikossa mulla on hernettä, pitsilaventeli ja anis.

Kuka leikkii lapsen leikit?

Vastustan lasten kirkasväristen printtipaitojen lisäksi piirroselokuvien kylkiäisleluja. Siis leluja, jotka ovat (Disney) piirroselokuvien hahmoja kuten Hulk, Pieni merenneito, Toy story- ja vaikka Cars-hahmot. Ja joiden tarkoitus on boostata kyseisen elokuvan myyntiä ja toisinpäin.

Tällaiset lelut tai pikemminkin tuotteet ovat minusta typeriä. Hahmoille on rakennettu valmiiksi identiteetti ja tarina eli konteksti jossa hahmo elää. Väitän että tällaiset lelut eivät kutittele lapsen omaa mielikuvitusta keksimään mitä erilaisempia leikkejä. Sankarihahmojen leikkikin on leikitty valmiiksi. Mitä on tällainen valmiiksi pureskeltu, muovinen Jenkkisoopa? Oksennusta.

Väitän myös, että tällaisista brändiin perustuvista leluista hyvin harvoin tulee lasten lempileluja. Leluja, jotka tuovat lapsuuden kaikuja aikuisuuteen asti. Eipä silti, muovirihkama hajoaa kappaleiksi ennen kuin seuraava joulu koittaa...

Tulee mieleeni eräs esimerkki ystävättäreni pienestä pojasta. Äiti uhkasi ottaa pojalta lelun vinttiin takavarikkoon jos he eivät pääsisi sopimukseen vireillä olevassa riitatilanteessa. Poika ojensi äidille lelun ja toivoi äidin vievän pois pari muutakin lelua.

Muistan myös kysyneeni kummilapseltani, mitä hän toivoisi joululahjaksi. Lapsi mietti miettimistään, mutta totesi lopulta, ettei hän taida tarvita eikä haluta mitään.

Haluan, että meidän Leonilla on vain vähän leluja, mutta toivon että hän rakastaa niitä jokaista sydämensä pohjasta. Haluan myös tehdä hänelle paljon leluja itse.

Minun paras leikki lapsuudessa oli pieneläinklinikkaleikki. Keräsin kaikki pehmoleluni vastaanottoni odotushuoneeseen ja rakensin hoitohuoneen pahvilaatikkopöytineen ja instrumentteineen. Klinikallani sidoin leijonan venähtäneen jalan ja rokotin lääkeruiskulla pikkupossut. Kiirettä eläintohtorilla riitti. Muistan edelleen miltä pehmoapinani turkki tuoksui...

Voisin paasata myös lasten mustista t-paidoista joissa on printti "Äijä", "Isäntä" tai "Emäntä" sekä samaan kategoriaan kuuluvista lasten liekkipaidoista, -huiveista ja lippiksistä, mutta olkoon tälläkertaa.

Yllä olevassa kuvassa on pehmokuutiot, jotka ompelin tänään.
Alemmassa kuvassa on käsin ommeltu kirahvilelu, jonka ostin Leonille kirpparilta eilen.