Kun mummot kuolevat,

heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää

ja joistakin mummoista tulee puita

ja ne humisevat lastenlastensa yllä

suojaavat heitä sateelta ja tuulelta

ja levittävät talvella oksansa

lumimajaksi heidän ylleen.

Mutta sitä ennen he ovat eläneet elämänsä.

-Eeva Kilpi-

Pussilakanat DIY

(Inspiraatiokuvat yllä Balmuir.)

Olin tilannut postimyyntilakanat. Luulin niitä ihan erilaisiksi tilatessani, mutta kuosi olikin tuollainen vaaleanpuna-valkoraidallinen: ei yhtään meidän tyyliä. Päätin värjätä lakanat pesukonevärillä. Nyt toisen värjäyskerran jälkeen väri miellyttää mua. Se on tällainen lyijykynän harmaa. Väri on epätasainen ja läikikäs, mutta minusta aika magee. Tyylin kruunaa kun lakanat jättää reilusti silittämättä. Käytössä rypistyminen vaan parantaa huoletonta ilmettä.

Värjäsin lakanat mustalla värillä, mutta täytin värijauheen määrään nähden koneeseen reilusti enemmän kangasta.

(Tällaiset lakanoistani tuli.)

Herukkavanukas

Keittelin tänään herukoista ja karviasista vahvan kiisselin.
Maustoin sen fariinisokerilla.
Kun kiisseli oli jäähtynyt laitoin sekaan puolet vaniljavanukasta
ja sekoitin laiskasti raidalliseksi.
Mmmm.

Pesukonevärjäys

Kokeilin kankaiden värjäämistä pesukoneessa.
Laitoin koneeseen vähintäänkin puolet enemmän kangasta kuin väripussin ohjeessa kehotettiin. Värinä minulla oli musta. Tarkoituksenani ei ollut saada aikaan mustaa lopputulosta vaan erilaisia sävyjä. Laitoin koneeseen valko-vaaleanpunaraidalliset pussilakanat, turkoosin pyyhkeen, sinisen pyyhkeen ja suklaanruskeat pellavaverhot.

Pussilakanat laitoin nyt uudelleen värjäykseen, koska lopputulos oli niin kirjava. Sävy jäi hieman omituiseksi vaalean harmaanliilaksi.
Pyyhkeistä tuli mielestäni todella kivan väriset, tuollaiset savuisat petroolit... Verhot ovat juuri sellaiset munakoison väriset kuten toivoin.
Valokuva muuttaa värejä aika tavalla. Sävyt ovat luonnossa vielä hienommat kuin kuvassa.

Pesukonevärjäys on todella hauskaa. Vanhoista tekstiileistä saattaa tullakin suosikkitekstiilejä uuden värin ansiosta. Olin jo ajatellut laittaa siniset pyyhkeet koirapyyhkeiksi, mutta nyt olen kyllä ihan eri mieltä. Seuraavaksi laitan värjäykseen Leonin vaaleansinisiä vaatteita. Yhdellä värillä saa värjättyä valtavan määrän vauvanvaatteita, koska ne ovat niin pieniä ja kevyitä.

Joulukortteja

Tykkään kovasti askarrella kortteja. Siksi tänäkin vuonna meiltä lähtee ystäville itsetehdyt kortit, eikä perinteistä lapsen valokuvasta teetettyä tonttukorttia, joka tuntuu olevan kansallinen traditio lapsettuneissa perheissä.

Surrailin ostarilla ja hoin mielessäni, että mun tarvii ostaa joulukorttitarvikkeita. Sitten mietin, että nyt mun tarvii kyllä olla ostamatta mitään ylimääräistä. Multa takuulla löytyy itseltä tarvikkeita vaikka kolmen joulun kortteihin! Kaivoin kotona esiin tapetteja, pitsejä, nappeja, nauhoj, leimasimia... mutta voi helkutti, puikkoliima oli loppu. Aaarghhh. Mä en jaksa lähteä takaisin kaupoille yhden puikkoliiman takia. On pakko keksiä joku ratkaisu.

Ja niimpä sen keksin! Olen ommellut nauhat ja revityt kangassuikaleet korttipohjiin ompelukoneella. Leimailemani linnut ja vintagenaiset niittasin nitojalla kiinni. Samalla kiinnittyi alimmaisena oleva tapetti korttipohjaan. Jee! Paperin ompeleminen on tosi hauskaa.

Linnut leimasin pahvilaatikkopahville. Toimii!

Lähetäänkö jo?

Ylempi kuva on meidän pihalta.
Alempi kuva ei ole.
Olispa.

Uusi tukka

Lupailin tukkakuvan tuossa taannoin. Tältä tukkani siis nyt lyhyenä näyttää.
Tunika on kirppikseltä (ylläri). Part twon ihanainen tunika on 65% silkkiä ja 35% puuvillaa. Hintaa taisi olla 3euroa, en muista kun ostin näitä ihania tunikoita samalla reissulla montamontamonta!

Mulla on tuolla alla toinen tunika. Tykkään kerrospukeutua, koska olen niin laiha. Se ei ole ollenkaan niin autuasta kuin voisi kuvitella. Oon aina ollut laiha, mutta nyt imetys on jotenkin erityisesti imaissut kropasta viimeisetkin mehevyyden rippeet. On tosi ärsyttävää kun pienimmätkään farkut ei pysy päällä vaan haarat roikkuu ja housuja saa nykiä vyötäröltä yhtenään.

Minusta varsinkin tunikat näyttävät kivemmalta jos on vähän tukevampi. Mun päällä ne näyttää samalta kuin henkarissa, siksi lisään aina jotakin fyllinkiä: huivin tai kerroksia. Naisten lehdissä useinkin kerrotaan vinkkejä kuinka tukevien naisten tulisi pukeutua. Koskaan en ole huomannut vinkkiä kuinka laiheliini näyttäisi mehevämmältä.

Eräs laiheliini ystäväni vinkkasi suosivansa kuohkeita mohairneuleita ja runsaita rimpsuja ja pussihihoja möyhemmän vaikutelman luomiseksi. Rimpsutkin on tyylillinen valinta....

WARNING
Muistakaa käyttää talven etelänmatkoilla ja aina muutenkin riittäviä aurinkosuojakertoimia.
Muuten saatte tollaiset pitkät silmärypyt kuten mulla!

Silmänympärysvoide kansantalouden indikaattorina

Viimeaikoina on julkisuudessa ollut keskustelua siitä, olemmeko nyt ajautumassa uuteen taantumaan vai onko nokka vihdoin kohoamassa nousukauteen. Ennen yrittäjäksi ryhtymistä näillä asioilla ei juurikaan ollut vaikutusta ruohonjuuressa eletyn arkielämän kannalta. Nyt pienyrittäjänä sitä takertuu yhtä tiukemmin kaarnapurtensa reunaan maailman meriä seilatessaan toivoen parasta ja peläten pahinta. Yrittäjänä sitä pyrkii aistimaan ja analysoimaan kansantalouden tilaa heikoimmistakin signaaleista, tällä kertaa silmänympärysvoidepurkista.

Palataampa taannoisille naistenmessuille. Juuri niille, joilla kerroin jaetun kävijöille Tenaa ja närästyslääkettä. Messuilla huomasin erään kosmetiikkasarjan esittelykojun. Olin aiemmin käyttänyt kyseisen kosmetiikkasarjan silmänympärysvoidetta ollen siihen tyytyväisempi kuin ostamiini silmänympärysvoiteisiin keskimäärin. Niinpä päätin kysäistä, josko myyntikonsulenttirouvilla olisi sitä tiskinsä alla piilossa. Eipä ollut, mutta eräs rivistön rouvista lupasi toimittaa sen minulle kotiin seuraavana päivänä. Kaupat tehtiin ja olin tyytyväinen.

Vasta kotimatkalla aloin pohtia tapahtunutta ja huolestuin. Kun talous rullaa ja BKT per capita on kasvussa on kivaa olla kosmetiikkakonsulentti. Asiakkaita ei tarvitse hankkia seisomalla jalat rakoilla messuilla. Asiakkaita vain on ja tulee kokoajan lisää. Tiedän sen koska olen itse ollut kosmetiikkakonsulentti "hyvän talouden" aikana. Ihmiset haluavat kuluttaa ylellisyyksiin ja hemmotella isteään mm. kosmetiikalla. (Siksi vessapaperi olisi tähän artikkeliin ollut huono esimerkki, koska se on huomattavasti stabiilimpi hyödyke kuin suhdanneherkkä silmänympärysvoide.) Talouskasvun imussa ei konsulentin tarvitse muuta kuin pakata purkkia pussiin ja laittaa asiakkaille tekstaria milloin purkit voi tulla noutamaan.

Se, että yksi vaivainen voidepurkki ajetaan minulle messujen jälkeisenä päivänä kotiin, on todella huolestuttavaa. Siitä voi päätellä, että messupromootiosta huolimatta tilauksia ei irtoa nimeksikään ja provikka on olematon. Jos purnukkakauppa on jumissa on syytä esittää kysymys: olemmeko siis ajautumassa sittenkin taantumaan?

Luja kauneus

Eräs kaverini kertoi ajatuksestaan suunnitella ja tehdä betonista sisustustuotteita. Loistava ajatus mielestäni!
Materiaali on jämäkkä ja graafinen, selkeä ja aito. Just mun makuun. Ja ne värisävyt! Näissä kuvissa näette kaikki mun suosikit.

Nämä kuvat olen poiminut Obelisk fine concrete decorin nettikaupausta. Enjoy!

Turvallisuusvillapaita

Tänään aamu tv:ssä oli vieraana Teri Niitti. Hän esitteli kolmen eri asukokonaisuuden avulla miesten syksyn muotia.

"Syksy on miesmuodin juhla-aikaa. Syksyllä kaulukset ja takit tulevat, mikä hellii miesten pukeutumista. Muodikas mies pukee ylleen kuitenkin kauluspaidan sijaan jotain pehmeämpää.

Muoti seuraa poliittisia ja taloudellisia suhdanteita. Mitä ikävämpiä uutiset ovat, sitä pehmeämmäksi muoti muuttuu, kertoo stylisti Teri Niitti Aamu-tv:n haastattelussa.

Koska talouskriisi ja levottomuudet näkyvät uutisissa, muoti hakee pehmeitä ja kotoisia arvoja. Muodikas mies kääriytyykin perinteiseen mummon neulomaan villapaitaan. Kirjoneuleet ovat tämän hetken kuuminta muotia.

Myös karvat saavat nyt kasvaa. Miehillä on lupa kasvattaa parta.

- Nyt ei mennä 80-luvun kovalla, sliipatulla lookilla vaan ollaan kotoisia ja pörröisiä. Pehmeä luolamies, se on muotia nyt, Niitti tiivistää."

Kuva: Michael Lawrence, teksti: Yle.fi

Kerhopäivän uudet kujeet

Tänään Leon oppi nousemaan tukea vasten ylös.
Eilen illalla tarvittiin vielä iskän etusormen verran apuja, tänään noustiin ekaa kerta ihan itse.

Morjensta Mauri!

Uusi tukka

Leikkautin taas toispuoleisen tukan.
Mulla on ollut sellainen aikaisemminkin. (alempi kuva)
Itseasiassa ekan kerran yhdeksänkymmentäluvun alussa.
Tykkään tyylistä tosi paljon.
Sitä voi muokkailla enemmän kuin esim polkkaa sain muunneltua.
Kivan tukasta saa esim. kun laittaa pidemmän puolen laineraudalla laineille.
Hauska tyyli syntyy myös kun laittaa päälliosaan kuumarullat. Sivut litistämällä ja päälliosaa kuohkeesti taakse muotoilemalla saa kiharaisen mutta aika rokin lookin.
Tunnen oloni lyhyessä tukassa naisellisemmaksi kuin pitkässä. Mun tulee lyhyellä tukalla käytettyä enemmän suuria korviksia, jotka heiluessaan luo ladylike-tunteen.
Muutenkin tulee enemmän laiteltua kivasti leikattua tukkaa. Tykkään tästä niin.
Lisää kuvia myöhemmin..

Tämä kuva on Etelä-Suomen Sanomista.