perjantai 28. tammikuuta 2011

Itseni kaveri

Äitiysloma on muuttanut minua. Minusta on tullut lempeämpi itselleni.
Olen nyt antanut itselleni luvan olla rennosti, tehdä sitä mikä on mieluisaa. Käyn kävelemässä hissunkissun ulkona auringon paisteessa Magnuksen kanssa, neulon, kiertelen kaupungilla, luen blogeja. Minusta on ihan mukavaa olla yksin kotonakin kun iskä on töissä. Pidän telkkarin ja radion mieluiten kiinni. Olen lopettanut suorittamisen.
Ajattelen synnyttämistä paljon, mutta siihen liittyvät ajatukset ovat rentoutuneita. Olen mielessäni siirtänyt vastuun tapahtumasta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta ammattilaisille. Riittää varmasti että teen osaltani parhaani.
Minusta on tullut mukavampi ja minulla on parempi olo kuin aikoihin.

torstai 27. tammikuuta 2011

Tänään meillä tarjoillaan: kanaa (ja nuudelia)

"Siis mitä nää on nää mauttomat luolamadot, jotka tarttuu kieleen ja jokapaikkaan?
Kana sentään oli ihan ok."

Oma koti - veski

Yläkerran veski on lähes valmis. Muutama lista vielä puuttuu.
Tänne teetin lasipalvelussa mittatilauspeilin, joka ulottuu seinästä seinään ja altaan raunasta aina kattoon asti. Mieleisen kalusteen saamiseksi piti myös käyttää mittatilauspalvelua. Graniittikiviset seinät ovat herättäneet kavereissamme hilpeyttä. "Ai, teillä on tällainen oma yökerhosimulaattori!" Kieltämättä tässä on joitakin vaikutteita yökerhojen vessoista, myönnetään.


Tämä on hana, joka on ensimmäinen asia jonka hankimme koskien tätä elämää suurempaa remonttia. Ajatuksena oli siis alunperin vahtaa vessaan uusi hana...
Sitten alkoi kaatumaan seinää.


Oma koti - työhuone

Tässä on mun ja iskän työhuone.
Iskän tietsikka on tässä keskipöydällä. Pöydän toisella puolella on tilaa minulle ompeluun ja korujuttuihin.
Minun kone on tuossa sivupöydällä.
Sivupöytä on lasia ja toimii tarvittaessa myös valopöytänä piirtohommissa.
Vanhoissa laukuissa on askartelutarvikkeita.
Myös nämä taulut on teetetty minun valokuvista.
Kuvat on otettu hyvän ystäväni puutarhasta (kyllä, hänellä on puutarha, ei piha)
pari kesää sitten.


Oma koti - Papusen huone

Myös Papusen huone alkaa olemaan valmis. Kävin yhtenä päivänä itsekseni shoppailemassa Papuselle huonekaluja. (Se on harvinaista, sillä iskä haluaa aina tulla mukaani jokapaikkaan. Viimeksi hän kyyditsi minua hammaslääkäriin ja odotti aulassa tarkastuksen ajan, vaikka meillä on siis kaksi autoa. Myös ruokakauppaan iskä haluaa aina mukaan.)
Tulin kaupungilta kotiin ja totesin vaan, että ostokset tulee kohta rekalla perästä...
:)

Ostin tuon levitettävän pedin, jolla voi lötkötellä ja imettää.
Levitettynä se menee vieras(vara)pedistä jos varsinaisen vierashuoneen peti on jo varattuna.
Se on myös riittävän matala Papuselle myöhemmin leikkipaikaksi.
Shoppasin tämän tummanharmaan maton samalla reissulla.
Seinällä olevat canvas-taulut olen teettänyt ottamistani valokuvista.

Tuolin olen ostanut kirpparilta ja olen aika varma, että sillä on jotain tekemistä Ilmari Tapiovaaran designin ja Domus-tuolin kanssa.
Oli tai ei, tykkään sen linjoista ja puun ja mustan nahan yhdistelmästä tosi paljon.


Tässä on Papusen sänky: lastenvaunut 1800-luvulta, jotka olen ostanut huutokaupasta.
Tykkään niiden lookista enemmän kuin yhdestäkään pinnasängystä.
Pesin ja puunasin kärryt ja ompelin Papuselle pussilakanan.
Ällöän pastellisävyisiä nallekuoseja yhtäpaljon kuin poikien kirkkaita, lego-värisiä autokuoseja. Meillä mennään mustavalkoisella, myös lastenhuoneessa.


Ompelin Pauselle myös lisuketäkin. Sen yläpuoli on tummanharmaata villaneulostaja alapuoli kitin väristä satiinia. Tikkasin reunukseen ekstratikin, jotta kankaat pysyvät nätisti yhdessä ja peite on ryhdikäs.
Nauroimme yhdessä tutun kangasmyyjän kanssa Eurokankaassa kun kävin ostamassa vauvakankaita: mustaa, valkoista ja harmaata, villakashmiria ja satiinia... :)
Totesin vaan että ei Puputupunoita ja Nasupossuja meille.

Mun 32":sta tuli Papusen huoneeseen imetystelkkari kun iskä osti meidän olkkariin uuden telkun.
Luulen että LIV on mun virallinen imetyskanava: sopivia puolen tunnin ohjelmia aiheina sisustaminen, ruuanlaitto, vaatteet ja tyyli....
Shoppasin reissullani myös tämän hyllykön ja Luhdan säilytyslaatikot vaatteille.


Oma koti - makuuhuone

Meidän vuoden kestänyt remontti alkaa pikkuhiljaa valmistua.
Olemme remontoineet liki 250 neliöisestä kodistamme aivan kaiken. Muunmuassa kantavia seiniä on kaadettu ja sähkö- ja putkitöitä on tehty urakalla. Tämä projekti ei siis ole ollut vain tapetin repimistä ja uuden lattian asennusta. Myös minä olen mm. piikannut laattoja, lapioinut tiilimurskaa olohuoneen ikkunasta lavalle ja tehnyt muita tyttöjen askareita...

Kaikki ei ole vielä valmista, mutta tässä muutama kuva meidän makuuhuoneesta.

Lipaston ja tuolin olen ostanut osto-ja myyntiliikkeestä.

Papusen liivi

Neuloin Papuselle liivin.
Lankana käytin Eskimo-lankaa, jota saa ainakin Tapion lankakaupasta.





Tässä kuvassa näkyy myös Papuselle tekemäni taulu.
Sahasin laudasta pätkän ja maalasin sen valkoiseksi.
Kiinnitin Marimekon servetistä kuvan lautaan decupage-lakalla.
Nakutin kaksi naulaa ja kiersin niiden väliin rautalankaa riiputtimeksi.
Voila!

Ranska - yllättävän lähellä

Muistatte varmaan kun kerroin aiemmin löytäneeni täydellisen ihonpuhdistusaineen.
Nyt tuubi alkoi olla aika tyhjillään ja minä ihmeissäni, mistä saan sitä lisää.
(Olin ostanut ensimmäisen purkkini kosmetologilta toisesta kaupungista, eikä jälleenmyyjiä Suomessa ole montaa.) Surffasin netissä aikani ja löysin sivut www.atmosphere-institut.fr
Näiltä ranskalaisilta sivuilta tilasin kaksi tuubia lemppariani ja päätin kokeilla myös saman sarjan kuorintaa. Hienoa oli, että tilaamani aineet olivat juuri sitä mitä pitikin. Toimituskin tapahtui nopeammin kuin olin odottanut.
Kuorintavoide tuntui kädenselälle ihanan viilentävältä ja tuoksu oli myös tässä aineessa minulle erityisen mieluisa, joskin erilainen kuin puhdistusaineessa.
Olen shoppailuihini tosi tyytyväinen. :)

tiistai 25. tammikuuta 2011

Anna lapsellesi paras mahdollinen ensivaikutelma!



Muuten olen ollut lähes koko raskausajan suhtkoht järjissäni, mitä nyt kerran itkin ääneen Kärkkäisen rullaportaissa kun näin porukan vaikeasti vammaisia kävelemässä ja sähkötuoleissaan. "Mä toivon niin kovasti että me saadaan terve lapsi..." sopersin kun iskä hämmästyi itkuryöpsähdystäni. "Kaikki on ihan hyvin. Niinhän lääkärikin sanoi." iskä lohdutti. Jälkeenpäin tietty huvitti koko juttu.

Nyt tämä mainos on alkanut pyöriä tv:ssä ja se itkettää minua. Kohta meillä on oma "poika 20min". Se tuntuu jo nyt niin uskomattomalta ja liikuttavan hienolta.

Huopanen ja kolikkonyssykkä


Virkkasin Huopanen-langasta nyssykän viisisenttisille.
Virkkasin aika suuren ja lörpön pussukan, jonka huovutin pesemällä sen 40asteessa pesukoneessa. Koukkuna minulla taisi olla nro 7.
Kun pussi oli virkattu, ennen koneeseen laittamista, laitoin sen sisään muovikassin ja sidoin suuta kiinnemmäs rautalangalla.
Suklaamarengin ihanassa blogissa on tähän projektiin seikkaperäiset ohjeet ja kuvat.


Manun uusi peti


Olen virkannut Manu-koiralle uuden pedin trikookuteesta.
Työ valmistui tosi nopeasti koska materiaali on niin tukevaa ja koukku iso.


Pehmikkeeksi laitettii Manun vanha tähtipeitto, koska Magnus nukkuu aina peiton alla huppuluurussa.

Iskän hommat


Tässä on Papusen iskä. Hän on Seppo Rädyn henkeen samaa mieltä siitä, että ei paitsi Saksa mutta myös Suomi on paska maa, eikä kenenkään täysjärkisen ihmisen tulisi asua tällaisissa olosuhteissa. Iskä tykkää huvijahdeista, auringosta, merestä, Mojitoista ja grillatuista ravuista. Lumihommista iskä ei tykkää. Koska lottovoittomme viimelauantaina ei ollut sen suurempi kuin 14,40euroa on iskän tehtävä lumihommat myös tänään. Kivaa kuitenkin että iskällä on nyt Uggi-töpikkäät ja Kashmir-huivi.

Tempo - Tissien lämmitin

Tissienlämmitinsuunnitelma.

Juttelin erään ystäväni kanssa imettämisestä. Hän on joutunut kokemaan raivoisan rintatulehduksen ja vannotti minua pitämään hyvää huolta tisseistäni. :)
Rintatulehdusta voi ennaltaehkäistä imettämällä ahkerasti ja pitämällä tissit lämpimässä.
Siitäpä sainkin idean kanavoida valtaisaa neulomisinnostustani tekemällä lämpimän liivin.
En siis oikeasti osaa neuloa juurikaan. Yritin miettiä miten saisin keskinkertaisilla taidoillani jonkun kivan lämmittimen aikaiseksi. Olen aloittanut neulomaan 30cm leveää kaistaletta ainaoikein neuletta.



Lakana minulla on ikisuosikkini Tempo-lanka tummanharmaana.
Ai harmaata? Yllätys.


maanantai 24. tammikuuta 2011

Windowshopping: stailataan äiti!

Kävin taas Etsyssä ikkunaostoksilla.
Sama linja kuin lasten vaatteissa, pätee tietty myös omissa mielivalinnoissa: luonnonmateriaaleja, harmaata ja muita puuterisia sävyjä.
Vaatteessa tai korussa on oltava joku juttu.
Mieluummin maksan 45euroa käsintehdystä kaulakorusta Etsyssä, kuin ostan kolme muovista rihkamakorua 15 eurolla ketjuvaateliikkeestä.
Tässä joitakin juttuja joihin jätin kirjanmerkin:





Perunarieskaa ja juustosämpylöitä



Siivoilin aamulla jääkaappia. Siellä oli pitsahommista ylijäänyt pussinpuolikas juustoraastetta ja eiliseltä neljä isoa keitettyä perunaa. Lisäksi huomasin ettei meillä ole huomiseksi aamupalaleipää. Niinpä ryhdyin toimeen. Päätin paistaa perunarieskoja ja juustoraastesämpylöitä.
Maailman paras ja helpoin rieskaohje kuuluu:
Jos ruualta ei siis ole jäänyt valmista muussia vaan keitettyjä perunoita, ne voi muussata maitotilkan kanssa mössöksi. Muusia voi olla noin 3dl. Mukaan yksi muna ja vehnäjauhoja noin 3dl. Vähän suolaa myös mukaan. Määrät ei ole niin justiinsa.
Itse tein viimekerralla rieskoja vehnäjauhoista, mutta koska ne olivat nyt vähissä ja koska tulos viimekerralla oli himpun pannarimainen, käytin tänään sämpyläjauhoja.
Sitten lättyset paistetaan 250 asteessa noin 8min.
Juustoraastesämpylöitäkin on ihan helppo tehdä.
50g leivontamargariinia
5dl maitoa
50g (1pala) hiivaa
3dl raastettua juustoa
noin 1 litra vehnäjauhoja
Ensin taikinan kohotusta 40min.
Sitten vaivataan hetki ja leipaistaan sämpylöiksi.
Juustoraaste tulee siis taikinan sekaan, ei sämpylöiden päälle.
Sämpylöitä kohotetaan vielä 20min.
Paisto 225 asteessa 8-10min.
Voidellaan vedellä.
Tänään puolitin ainemäärät muuten mutta laitoin silti 3dl juustoraastetta.
Ison taikinan vaivaaminen vaatii voimaa ja nytkin puolikkaalla määrällä rupesi supistamaan.. :)
Pienempää taikinaa on helpompi käsitellä.
Nyt meillä ei ole tähteitä ja aamuksi on leipää.
Kätsyä.

perjantai 21. tammikuuta 2011

Vauvan kääntäminen

Vauvamme todettiin viime lääkärikäynnillä olevan perätilassa eli peppu alaspäin. Hän ei ollut omatoimisesti kääntynyt pää alaspäin odottelemaan synnytystä kuten usein tapahtuu. Lääkäri kirjoitti meille lähetteen Phks:aan jossa vauvaa yritettäisiin kääntää ulkopuolelta toisin päin.
Valmistauduin tämän aamun koitokseen eilen illalla selaamalla netin keskustelupalstoja ja lukemalla vastaavassa tilanteessa olleiden kokemuksia. Tekstit eivät olleet kovin rohkaisevia. Kääntämisestä liikkui mitä hurjempia juttuja. Hommaan tarvitaan riski mieslääkäri, ennen toimenpidettä annetaan supistuksia estävää ja lihaksia lamauttavaa lääkitystä, tomenpiteestä tulee mustelmia, se tekee niin kipeää että silmistä vaan vesi valuu...
Minulla oli näiden ennakkotietojen lisäksi kutsu Phks:sta jossa kehotettiin olemaan 6tuntia syömättä ja juomatta ennen toimenpidettä ja että isä ei saa olla toimenpiteen aikana samassa huoneessa. Lisäksi mainittiin että paikalla pitää olla 20min ennen toimenpidettä. Arvelin että tuon ajan lääkkeet saavat vaikuttaa. Tämä kirje ei vähentänyt toimenpiteeseen liittyvää ennakkojännitystä lainkaan.
Tänä aamuna menimme äitiyspolille ja meidät otettiin hymyllä vastaan. Eräs hoitaja kysyi, olemmeko tulleet alkuraskauden ultraa varten. Kun käännyin häneen päin, hän repesi nauramaan nähtyään mahani. "Ette varmaankaan!"
Paikalla piti olla 20minuuttia ennen toimenpidettä, jotta kerittäisiin olemaan riittävän kauan sydän- ja supistuskäyrällä ennen kääntöyritystä. Ei suinkaan lääkitsemistä varten. Mitään tuoremehua vahvempaa minulle ei tarjottu koko reissun aikana... Käyrän mittaamisen jälkeen siirryimme toimenpidehuoneeseen. Jutteluiden ja ultraamisen jälkeen lääkäri totesi että lapsivettä on riittävästi kääntöyritystä varten. Isää tosiaan pyydettiin siirtymään käytävälle odottelemaan. Kysyin syytä ja lääkäri sanoi että toisinaan isät ovat tulleet huonovointiseksi, eikä toimenpiteen aikana ole aikaa nostella pystyyn pyörtyneiden isien jalkoja. Homma näyttää aika hurjalta ulkopuolisesta. Ja sitten toimeen.
Kun lääkäri riisui valkoisen takkinsa ja otti sormukset pois olin aika jännittynyt, mutta päätin pysyä niin rentona kuin mahdollista.
Lääkäri nosti vauvan pyllyn ensin ylös lantiokuopasta ja tarttui sitten toisella kädellä tämän päästä, toisella tukien pyllyn alta. Pyllystä työntämällä ja päätä ohjaamalla lapsi lähti kääntymään. Kun vauva oli saatu poikittain kohtuun, tuntui se hieman kiristävältä, mutta ei minua missään vaiheessa sattunut. Toinen hoitaja seurasi vauvan olotilaa kokoajan ultralla. Liuúttamalla vauvaa vatsan ihon läpi hänet saatiin kääntymään pää alaspäin. Valmista tuli!
Olin hieman hölmistynyt kun karmivaa kipua, verta, hikeä, eikä kyyneleitäkään nähty. Ei pyörtyileviä isiä eikä sisäkautta ronkkimista. Sitten hihkaistiin iskä käytävältä mukaan ja mentiin taas käyrille, nyt hieman pidemmäksi aikaa. Sinä aikana tuli kaksi supistusta, mutta siivotessa ja shoppailureissuilla on tullut kovempia.
Lapsi on nyt pää alaspäin. Jäämme innolla odottamaan synnytyksen käynnistymistä. Kumpa synnytyskin menisi yhtä nappiin kuin raskaus kokonaisuudessaan ja nyt tämä kääntäminen.

torstai 13. tammikuuta 2011

Masua ja asua

BOOOW!
Olen taas vuokrannut kirppispöydän Lanttilan kirpparilta.
Kahden viikon vuokra-aika alkoi eilen ja vein Minillisen kamaa myyntiin. Lähtiessä mukaan tarttui itselle farkkutunika 5eurolla ja takki 12eurolla.
(Ja ette ikinä arvaa, Papuselle vaatteita. En nyt laita niistä mitään koska saatatte pian kyllästyä minun Papus-höpötykseen.)

Raskausviikkoja on nyt 36.


Myös Mankku tykkäsi tänään tarjoillusta nakkisopasta.
Tosin porkkanasuikaleet oli aseteltu imeskeltyinä kipon viereen lattialle...
MMmmm.


Neuletakki

Kävin eilen ostelemassa Papusen huoneeseen sisustusjuttuja.
Tämän rekin sain jo matkaani ja loput jutut tulee tänään rekalla perässä. (Heh!)

Minusta on kiva laittaa nätit vaatteet esille osaksi sisustusta.
Usein tärkeimmillä vaatteilla on jokin tarina. Jonkun olen saanut hyvältä ystävältä, toisen ostanut kirpparilta ja tässä rivin ensimmäisen villatakin tein itse.


Oikeasti en osaa edes neuloa. Tein neuletakin omasta päästä keksityllä ohjeella. Mitat sain suurinpiirtein eräästä collegetakista. Look syntyi katselemalla neuleita etsystä. Summailin silmukkatiheyttä ja nappasin isot puikot. Valmista syntyi aika vaivatta. Kauluksen virkkasin ja lopuksi laitoin ison kalastaja-Eemeli napin koristeeksi. Vielä olen ajatellut että kyynerpäiden kohdalle tikkaan nahkapalapaikat.