Harjoittelin novellireseptin käyttöä muokkaamalla alempana olevan "viisaat kädet" tekstin kaavaan sopivaksi.
Puikot helisevät kepeää sävelmäänsä, kun sormet juoksuttavat lankaa tottunein ottein, lempeästi pakottaen.
Lapasia kutovat kädet ovat nähneet jo kaiken, mutta unohtaneet paljon.
- Lepäisit välillä, kahvi on jo tippunut, sanon.
- Matkasta tulee pitkä. Isä ja äiti odottavat jo, hän vastaa pysäyttäen puikot vain tehostaakseen sanomaansa.
Paksuja kultasormuksia on mahdotonta ottaa pois, eikä siihen ole tarvettakaan, vaikka liitto laskettiin haudanlepoon jo viisi vuotta sitten.
Niissä käsissä on paksut nivelet, sormet ovat lyhyet ja ryppyiset. Iho on kämmenselässä ohutta kuin paperi ja siinä on pisaman näköisiä pilkkuja.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti