Elle interiör on lehti, jossa on mielestäni maailman ihanimmat sisustukset. Ihania vaaleita sävyjä eri väreistä: kittiä, hiivan ja mudan sävyä, vaaleaa oliivia, laventelia, jääroosaa, jääturkoosia. Hengästyttävän kauniita materiaaleja: paksua samettia, silkin himmeää kiiltoa, lampaan taljan pehmeyttä marmorin kiiltoa.
Olen luullut ettei tällaisten unelmatilojen rakentaminen Suomen Sysmään meille ole mahdollista vain siksi että tämänkaltaisia kankaita ei ole olemassa tai ainakin ne pakoilevat minua.
Vielämitä! Eilen kangaskaupassa se tapahtui, löysin maailman upeimpia kankaita siihen hintaan että minunkaltaisella nuorella yrittäjäihmiselle on mahdollista niitä hankkia. Oikean kankaan löytyessä tunne on voimakas: sydämessä tuntuu selvää värinää, mahapohjaa hykerryttää, suu vetää hymyyn ja jalat muuttuvat kevyksi ja levottomiksi. Käsi silittää kangasta. (Olen varmaan aino ihminen jolle väri ja materiaali aiheuttaa tämänkaltaisia fyysisiä tuntemuksia. Toisaalta koen sen vahvistavan tunnetta oikeasta ammatinvalinnasta.) Yhtäkaikki, kaupat tuli ja nyt aarteet odottavat ompelijan kosketusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti