Olympialaiset ÄIDEILLE

Minulla on uusi harrastus: olympialaiset äideille. Tämä on äärimmäisen vaativa urheilumuoto, joka koostuu monipuolisesta lajien kirjosta. Se vie naisen surituskyvyn äärirajoilleen, niin fyysisesti kuin henkisesti.

Haluan tänään esitellä muutaman lajin. Lähtökohtaisesti kilpailijan päätavoitteena on huoliteltu ulkomuoto, siisti koti ja tyytyväiset isä ja lapsi/lapset. Olympialaisten lajisto muodostuu kahdesta osa-alueesta: fyysiset lajit ja henkistä kapasiteettia mittaava osakokonaisuus.

Hankisen puolen kapasiteettia voidaan punnita muunmuassa seuraavissa lajeissa:

"Muistipeli"
Kilpailijan tulee viipymättä osata vastata erilaisiin kysymyksiin, kuten
"onka vauva tyttö vai poika?"
"minkä ikäinen vauva on?" ja
"miten raskaus/synnytys/imetys on mennyt?"

Sekä kysymyksiin kuten
"missä mun fleecetakki on?" "missä meidän passit on?" "missä keltainen body on?"
"ootsä maksanut autovakuutuksen?"
ja tiedettävä puhelimen soidessa missä puhelin on tai missä on käsilaukku, jossa soiva puhelin sijaitsee.

2-4-vuotiaiden lasten äidit voivat ottaa osaa "Miks??"-mittelöön.

"Juksutus"
Tässä lajissa on oleellista että kilpailija ymmärtää juksaamisen eli valehtelun olevan lähtökohtaisesti väärin ja epäeettistä. Juksutuksessa kilpailija väittää sukulaisille ja ystäville jaksavansa ihan hyvin ja saavansa riittävästi unta öisin. Juksutusta voi harjoittaa myös kertomalla ystävilleen, joilla ei vielä ole lapsia, että synnytys on kaunis ja ihan luonnollinen tapahtuma joka ei tee niin kipeää kuin väitetään. Juksausosuudessa kilpailijan ei tule mainita mitään helvetillisistä poltoista synnytyksen eri vaiheissa, välilihan leikkaamisesta ei tule kertoa, eikä myöskään siitä, mitä muuta, kuin lapsi, alapäästä synnytyksen aika saattaa tulla.
Myös isät voivat osallistua juksutteluun, kertomalla vaimolleen aamulla hänen näyttävän "ihan hyvältä". Pidemmälle edistyneet isät voivat kehua ja ylistää suohirviötä (lue äitiä) erilaisin sanakääntein pitkin päivää.

"Hepulin hillintä" tai leikkisämmin "ostariraivarit"
On tärkeää että kilpailija lähtee suoritukseen aamupalatta ja lounaatta. Kilpailuasuna tässä lajissa on koko perheelle puettavat, aivan liian tuhdit toppavaatteet.
Sitten vaan ostoskeskukseen vaikka nukkuvaa kolmeviikkoista vauvaa passikuvaamaan. Tavoitteena on pysyä koko reissun ajan rauhallisena.

Fyysisen puolen lajiesta joitakin lyhyesti:

"Sohjoralli"
Lajia voi suorittaa joko lähiössä, toisaalta keskikaupungilla suorittaminen tuo lajiin omat pikku vivahteensa. Kilpailija lähtee sohjorallille vaunuilla, tämä on tärkeää: aivan liian myöhään ja yrittää kuitenkin olla kotona ennen lounaalle saapuvaa isää. Ruoka tulee luonnollisesti olla valmiina ennen kuin isä saapuu. Sohjorallissa kärryä tuupataan toisella kädellä, koiran fleksiä pidetään toisessa kädessä ja kännykkää pidetään... niin no... kädessä.

"Pyykki-Zumba"
Tämä on laji, jossa äitiolympialaisissa jyvät erotellaan akanoista. Pyykki-Zumba vaatii äärimmäistä fyysistä kestävyyttä, koordinaatiokykyä ja herpaantumatonta keskittymistä.
Koordinaatiota vaativa osuus on puhtaan pyykin lajittelu: iskän silitettävät ja ei silitettävät, vauvan vaatteet ja liinavaatteet, aikuisten liinavaatteet (silitettävät, mankeloitavat ja pyyhkeet tietty erikseen) sekä äidin vaatteet joita ei lajitella.
Lajittelu voidaan jakaa vielä alaotsakkeisiin, kuten iskän mustien sukkien pareittain kaappiin asettelu jne.

Fyysistä suoritustasoa lajissa mitataan pyykinraijauskapasiteettiasteikolla
naurettavasta aina supermutsiin asti.

Kaikkiin lajeihin pätee vaikeustason muunneltavuus. Mikäli kilpailija haluaa lisätä lajien vaikeustasoa, voi hän yrittää suorittaa lajeja aluksi esim. kuivassa t-paidassa. Siis t-paidassa jonka olkapäillä ei ole puklua, rintamus on maidosta kuiva, vatsan kohdalle ei saa vaipanvaihdon yhteydessä ilmestyä pissajälkiä myöskään poikavauvoje äideillä ja lisäksi t-paita ei suorituksen aikana saa kostua hiestä.
Supermutsi-levelillä kilpailija voi yrittää meikata, käyttää kynsilakkaa (lisäbongoja saa ranskalaisesta manikyyristä tai rakennekynsistä) ja laittaa tukkansa kuumarullilla tai ylipäänsä jotenkin muuten kuin ponnarille tai lippiksen alle.
Lajit voi myös yrittää suorittaa korkokengissä ja pikkuhamosessa.

Kaikkien lajien suorituspisteiden välillä voi myös lisätä kokonaiskilpailun haastavuutta. Suorituspisteiden välisillä siirtymäosuuksilla äiti voi yrittää pestä vessanpytyn, pyyhkiä pölyt tasoilta sekä peileistä, keittää tuttipullot ja organisoida... mitä katsoo tarpeelliseksi.

Ja aina voi hankkia lisää lapsia!

Lisää lajeja esittelyssä viimeistään, kun palaamme iskän ja "kuusiviikkoisen" kanssa kahden viikon etelän matkalta. Lajiesittelyssä luvassa ainakin "Lentokenttäsekoilua", "Matkalaukut on Malediiveillä-osuus" "Mummon muusi" ja "Altaaseen ei pissitä"