Et muistele menneitä, koska se on turhaa, mennyttä. Et huoli huomisesta, sillä se tulee kyllä.
Et tunne vihaa, kaunaa tai katkeruutta.
Rakastat pyyteettömästi puhtaasta sydämestäsi, vaikket tiedä mitä se tarkoittaa.
Naurat yli äyräiden ihan tavallisille, arkisille jutuille.
Kun itket, teet sen kuin olisit menettänyt kaiken.
Uskoudut nallellesi, koska nalleen voi luottaa.
Eksyt olohuoneen matolla, sinnikkäästi jatkat tutkimusmatkaasi, kunnes löydät äidin tutut varpaat ja tajuat olevasi turvassa.
Olet tässä hetkessä enemmän läsnä kuin minä pystyn koskaan eläessäni taakkoineni olemaan.
Minulla on paljon opittavaa sinulta, Pikku-Elina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti