lauantai 4. kesäkuuta 2011

KIP


Kansainvälistä KIP -eli Knit in public - eli neulotaan julkisesti -päivää vietetään jälleen lauantaina 11.6.2011

Silloinpa siis: puikot kainaloon ja puistoon!

Ai ei muka yhtään ideoita. No hei, ainahan voit neuloa polkupyörätelineen koristeen, vesipostin- tai lyhtypylvään lämmittimen tai puun...




Kuvat: http://rebelyarns.wordpress.com/category/yarn-bombing/

Tadaa. Kasvihuoneeni!

(Anis.)

Jee! Mulla on kasvihuone.
Iskä sotajoukkoineen sai parissa päivässä kaivettua kasvihuoneen pohjan, kasattua kasvihuoneen, laitettua sen paikalleen, sekä tehtyä polun keskelle kasvihuonetilaa. Kiitos Iskälle. Mikä parasta, syksyllä sadonkurjuun aikaan pikku-Leon on juuri sen ikäinen, että pääsee maistelemaan äidin ja isin kasvattamia, oman maan luomutuotteita. Lähiruokaa Pikku-Pikulle.




(Maissi.)


(Avomaan kurkku.)


(Chili: Lemon drop.)
Pakko tunnustaa, että tämä hermeettisen kokoinen puska, joka näemmä myös tuottaa satoa on veljeni kasvattama.


Mauri-koira, joka tunnetaan myös nimellä "virallinen tarkastaja Aulis Gerlander" kävi tarkastamassa kasvihuoneen.


Kasvihuoneessamme kasvaa rucolaa, salaattia, ananaskirsikkaa, tomaattia, minttua, idän unikoita, laventelia ja chiliä. Pihalaatikossa mulla on hernettä, pitsilaventeli ja anis.

Kuka leikkii lapsen leikit?

Vastustan lasten kirkasväristen printtipaitojen lisäksi piirroselokuvien kylkiäisleluja. Siis leluja, jotka ovat (Disney) piirroselokuvien hahmoja kuten Hulk, Pieni merenneito, Toy story- ja vaikka Cars-hahmot. Ja joiden tarkoitus on boostata kyseisen elokuvan myyntiä ja toisinpäin.

Tällaiset lelut tai pikemminkin tuotteet ovat minusta typeriä. Hahmoille on rakennettu valmiiksi identiteetti ja tarina eli konteksti jossa hahmo elää. Väitän että tällaiset lelut eivät kutittele lapsen omaa mielikuvitusta keksimään mitä erilaisempia leikkejä. Sankarihahmojen leikkikin on leikitty valmiiksi. Mitä on tällainen valmiiksi pureskeltu, muovinen Jenkkisoopa? Oksennusta.

Väitän myös, että tällaisista brändiin perustuvista leluista hyvin harvoin tulee lasten lempileluja. Leluja, jotka tuovat lapsuuden kaikuja aikuisuuteen asti. Eipä silti, muovirihkama hajoaa kappaleiksi ennen kuin seuraava joulu koittaa...

Tulee mieleeni eräs esimerkki ystävättäreni pienestä pojasta. Äiti uhkasi ottaa pojalta lelun vinttiin takavarikkoon jos he eivät pääsisi sopimukseen vireillä olevassa riitatilanteessa. Poika ojensi äidille lelun ja toivoi äidin vievän pois pari muutakin lelua.

Muistan myös kysyneeni kummilapseltani, mitä hän toivoisi joululahjaksi. Lapsi mietti miettimistään, mutta totesi lopulta, ettei hän taida tarvita eikä haluta mitään.

Haluan, että meidän Leonilla on vain vähän leluja, mutta toivon että hän rakastaa niitä jokaista sydämensä pohjasta. Haluan myös tehdä hänelle paljon leluja itse.

Minun paras leikki lapsuudessa oli pieneläinklinikkaleikki. Keräsin kaikki pehmoleluni vastaanottoni odotushuoneeseen ja rakensin hoitohuoneen pahvilaatikkopöytineen ja instrumentteineen. Klinikallani sidoin leijonan venähtäneen jalan ja rokotin lääkeruiskulla pikkupossut. Kiirettä eläintohtorilla riitti. Muistan edelleen miltä pehmoapinani turkki tuoksui...

Voisin paasata myös lasten mustista t-paidoista joissa on printti "Äijä", "Isäntä" tai "Emäntä" sekä samaan kategoriaan kuuluvista lasten liekkipaidoista, -huiveista ja lippiksistä, mutta olkoon tälläkertaa.

Yllä olevassa kuvassa on pehmokuutiot, jotka ompelin tänään.
Alemmassa kuvassa on käsin ommeltu kirahvilelu, jonka ostin Leonille kirpparilta eilen.


sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Luomisen seitsemän päivää - näytöskorut


Kuten aiemmin kerroin, olin Luomisen seitsemän päivää suurmuotinäytöksessä mukana korusuunnittelijana. Itse näytöksestä kuvia tuolla aiemmin. Tässä korut vielä lähikuvissa.







Linkki
Korut on myytävänä nettikaupassani.
Shop shop!

Harmaa kiepsautus huivi


Olen neulonut tällaisen kiepsautushuivin.
Ystäväni oli tehnyt samankaltaisen (paljon taidokkaamman palmikoineen kaikkineen) ja kertoi jokaisen itseään kunnioittavan rouvan osaavan tehdä tämänkaltaisen huivin.
Siispä tuumasta toimeen!

Kuvat by Iskä (!)





Keltsi huivin hupsaus



Tein myös keltsin huivin, joka on oma suosikkini.
Kuvat by Iskä(!)

Mäkin haluun!

Huivi syksyn väreissä





Virkata vipsautin myös tällaisen syysvärisen huivin.
Kuvat by Iskä. (!)

Huivi on myytävänä nettikaupassani.



Huisketta huopatossutehtaalla

Jee! Ekat tossut ovat valmiita.
Tässä siis uusi tuotteeni, balleriinatöpikkäät.
Tuote on testattu koelaboratoriossamme ja tulokset osoittavat, että tuote sopii erityisen hyvin päikkärikäyttöön, jazztanssahteluun vauvan kanssa tai ilman sekä kahvihöpöttelyyn.

Tuotetestaus on vielä kesken. Tavoitteenani on testata tossuja vielä ainakin 10kilometrin korkeudessa. Jotenkin tuntuu niin pöllöltä, lentokoneessa usein nähty bisnesjakku ja villasukat yhdistelmä... Luulen että töpsykät ovat ihan businessproof:it.











Tossut toteutti ja kuvat otti vasen käteni Jennika Jokinen.
Mihin joutuisinkaan ilman tätä multilahjakkuutta...
Kiitos taas avustasi!

Tossut ovat myynnissä nettikaupassani.


keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Villatakki on valmis

Aloitin tän villatakin jo ennen laitokselle lähtöä, ehkä muistatte.
Nyt sain sen vihdoin valmiiksi ja aika kivahan siitä tuli...



Meillä oli ratkiriemullinen kuvaussessio kolmistaan meidän isossa ja hyllyvässä vesisängyssä. Välillä Leon keikahti kumoon kun koppakuoriainen,
välillä me vaan naurettiin pikkuisen hassuille ilmeille.
Kuvat Jennika Jokinen.

Paras leikki ikinä!


Leonin mielestä paras leikki kaikista on ihhahhaa.
Tätä meillä leikitään vähintään kerran päivässä.
Leikki aloitetaan laulaen hiljaa kuiskaamalla ja jalkaa vain vähän nypyttämällä. Ennenpitkää liinaharja yltyy kuitenkin hurjaan raviin ja sekös Leonia naurattaa. Tässä riekkupellemme tyylinäyte!


"Laukkaa ratsuni! RRRAAAAR!"





"Ihhahhaa, ihhahhaa, hepo hirnahtaa.

Ihanaa, ihanaa onhan ratsastaa.

Juokse hepo hiljaa, kannat pikku Siljaa.

Kanna kotiin saakka, kevyt kallis taakka.

Ihhahhaa, ihhahhaa, hepo hirnahtaa."