lauantai 29. kesäkuuta 2013

Jan-Emil Daniel


 Meidän Emppu sai eilen ihan oikean nimen.
Hänen nimensä on Jan-Emil Daniel.
Ristiäiset pidettiin meillä kotona ja tilaisuudessa oli mukana parikymmentä läheistä ja ystävää.


 Tein tarjoiluiksi kylmän kalapöydän silleineen, uusine perunoineen ja salaatteineen. Kakku oli tietysti vaaleansininen mustikka-valkosuklaamoussekakku.


Pöytäkukat sidoin luonnonkukista, jotka kävin keräämässä edellisenä päivänä. Kukat säilyivät hyvin jääkaapissa yön yli. 
Pionit on omasta pihasta.


Jan-Emil sai eilen neljä kummia.
Osa kummeista asuu aina Australiassa asti. 
Saattaa olla että piipahdamme vastavierailulle heidän luokseen, 
ainakin haaveissamme...


Kun juhlat ovat päättyneet ja vieraat lähteneet, ilta painuu mailleen. Pojat ovat menneet nukkumaan. Talo on hiljaa. Istun yksin juhlapöydässä ja katselen kuohuviinilasien armeijaa, joka seisoo odottamassa tiskaajaa. Kuulen korvissani vielä juhlavieraiden puheen sorinaa ja lasten äänet takapihalta. Kotimme on valkoinen, ilmava ja tuore juhlan herkkyys leijuu ilmassa. 

Nousen ja kävelen paikkaan jossa Jan-Emil syntyi. Mieleeni tulee nopeita välähdyksiä siitä yöstä: Huudan kipua ja paniikkia. Lapsi syntyy nyt! Soita ambulanssi! Onko se elossa? En ole koskaan ollut niin avuton ja samalla niin vahva, että pelkään omia voimiani. Kolme ambulanssia täytti valoillaan pihapiirin kun vauva oli jo syntynyt. Oli tähtikirkas taivas kun minut ja lapsi nostettiin paareilla ambulanssiin. Minä tulin vihkisormukseen pukeutuneena poika rinnoilla paareilla sairaalaan.... 

Katson messinkilaattaa, jonka kiinnitimme ristiäisjuhlassa lattialistaan muistoksi siitä yöstä. Kävelen lastenhuoneeseen ja peittelen esikoisen. Kurkistan vauvan sänkyyn joka on kukkurallaan raskasta unta ja tähtipölyä. Iskä heilahtaa vesisängyssä kun käyn hänen viereensä. 
Tämä on kaikki minun, terveet lapset, nämä muistot, tämä koti, tämä onni.

Olen 32 ja luulen  ymmärtäväni mitä onni on.

5 kommenttia:

Melina / Minishow kirjoitti...

Kaunista <3
Onnea pienelle ihanasta nimestä!

Anna kirjoitti...

Jestas sentään teillä on eletty hurjia hetkiä! Onneksi kaikki päättyi onnellisesti! Hieno nimi pojalla :) Meilläkin elellään vauva-arkea kuukauden ikäisen kanssa :)

Elli kirjoitti...

Kaunista ja herkkää :)

Neulanhaltija kirjoitti...

Onnittelut ihanasta pojasta ja kauniista nimestä! (Nyyh, mikä kaunis tarina...) Mukavaa kesää koko perheellenne.

Syksyllä meillä täysin uudet kuviot, toivottavasti treffaillaan joskus : )

Hilkka kirjoitti...

Oi hurja mikä hetki, saattaa jo pikkusen tuos hermostuakin. Veljeni pojan Jaakon vaimolle tuli vielä Pornaisiin helikopterikin...oli todella kriittiset paikat 3v sitten.
Olen niin huonosti blogissasi käynyt joten hirmusti onnea vaan toisestakin pojanvesselistä. Itse olenkin muuttanut Sahantieltä Sysmästä Heinolaan pari vuotta sitten.
Mukavia kesäisiä päiviä sinne mökkielämään, mullakin se mökki ed. kotipaikkakunnalla:-D